Blogi

Lauantai, Huhtikuu 6, 2019, 15:14 | Ei kommentteja »

Julkaistu Uusi Aalto -lehdessä 3.4.2019, toimittanut Piia Saarenketo

Liikenteen päästöjen vähentäminen mietityttää maaseudullakin

Autoilu on noussut yhdeksi merkittävistä teemoista lähestyvissä eduskuntavaaleissa. Maaseudulla oma auto on välttämättömyys. Töihin, kauppaan, kouluun, harrastuksiin, lääkäriin, kaikkialle, on pääsääntöisesti kuljettava omalla autolla, koska julkista liikennettä ei yksinkertaisesti ole ja välimatkat voivat olla pitkiä.

– Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että maaseudulla ei oltaisi kiinnostuneita autoilun aiheuttamien hiilipäästöjen vähentämisestä, toteaa eduskuntavaaliehdokas Terhi-Simonen Jokinen Karstulasta.

Liikkuminen tulee väkisinkin muuttumaan, jotta päästötavoitteisiin pääseminen olisi mahdollista.

– Minusta norsu kannattaa syödä palasina. Itse ajan isolla vanhalla dieseldinosauruksella, mutta seuraan kiinnostuneena Facebookin sähköautoryhmässä keskustelua sähköautoista.

Simonen-Jokinen toteaa kuitenkin, että hänen kaltaiselleen hevosharrastajalle sähköautoista ei vielä löydy vaihtoehtoja, joilla ravikilpailumatkat olisivat mahdollisia.

– Sähköautoissa ei pääsääntöisesti ole edes vetokoukkuja tai sitten niiden vetokuorma on niin matala, että niiden käyttö vetoautona on käytännössä mahdotonta.

Ravireissujen lisäksi Simonen-Jokinen ajaa paljon niin työssään kuin vapaa-ajallaankin.

– Kilometrejä kertyy eläinlääkärin työssä, kun matkat asiakkaiden luokse ovat pitkiä ja kaikki eivät pääse tulemaan vastaanotolle paikan päälle. Lisäksi ajan paljon kokousmatkoja, kun pääosa esimerkiksi maakuntahallinnon kokouksista on Jyväskylässä. Näiden lisäksi lasten ja omat harrastukset vaativat autoilua ja joskus totta kai myös matkustellaan.

Erilaiset tulevaisuuden polttoainevaihtoehdot kiinnostavat.

”Sähkö on vain yksi vaihtoehto”
– Sähkö on vain yksi vaihtoehto. Enemmän kiinnostaa kaasuautoilu ja se voisi olla maaseudulla sähköä kiinnostavampi vaihtoehto, jos vain kaasun jakeluverkosto olisi olemassa. Vielä näin ei kuitenkaan ole.

Maakaasua tulee naapurimaasta putkea pitkin. Samaa teknologiaa hyödyntää biokaasu, joka jätteestä tuotettuna on hyvä kiertotalouden lopputuote. Se sisältää jopa liiketoimintamahdollisuuksia maaseudulle.

– Vanhat polttomoottoriautot voi kohtuukustannuksin muuttaa biokaasukäyttöön ja valtiolta saa tukeakin tähän muutokseen. Autokantaa Suomessa voisi uudistaa tuomalla Ruotsista kohtuuhintaisia ja hyviä vähän käytettyjä autoja, koska kotimaan markkinoille ei ole vielä vaihtoautokantaa biokaasuautoissa juuri muodostunut.

Sama hidastaa myös sähköautojen yleistymistä. Vaihtoautokanta on vielä vähäinen, mutta se lisääntyy pikkuhiljaa ja sähköautojen yleistymistä voidaan nopeuttaa veroratkaisuilla. Biodieselillä ja muilla vaihtoehtoisilla polttoaineillakin voi olla roolinsa hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Tekniset ratkaisut ovat vain osa yhtälöä, jolla autoilun hiilikuormaa voidaan vähentää. Paljon on tehtävissä myös asenteita ja tapoja muuttamalla.

– Taloudellinen ajotapa säästää paitsi rahaa myös ympäristöä, muistuttaa Simonen-Jokisen vaalitiimiin kuuluva liikenneopettaja Petri Piispanen Karstulan Autokoulusta, kun häneltä kysyttiin ekologisemmasta autoilusta.

Autoilun päästöjä voi vähentää myös käyttämällä joukkoliikennettä ja kimppakyytejä.

– Olen alkanut käydä Jyväskylässä kokouksissa silloin tällöin linja-autolla, samoin lapseni käy välillä harrastuksissaan Jyväskylässä linja-autolla sen sijaan, että aina ajettaisiin omalla autolla, Simonen-Jokinen kertoo.

Hänen mukaansa kimppakyydit toimivat myös kokous- ja harrastusmatkoilla hyvin. Ja aina kannattaa automatkaa suunnitellessa miettiä, mahtuisiko joku toinenkin kyytiin vai pääsisikö itse hyppäämään toisen matkaan.

– Nyky-yhteiskunta vaan on niin kovin kiireinen, että usein se oma auto tulee valittua senkin vuoksi, että ei ”ehditä” odotella. Asioiden tärkeysjärjestystä pitäisi tässäkin asiassa miettiä uudelleen. Yksityisautoilun hiilipäästöt on tarkoitus puolittaa ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että etenkin nykyistä autokantaa käyttämällä joka toinen matka pitää jättää kulkematta tai käyttää vaihtoehtoisia kulkuvälineitä. Polkupyörä, kävely ja liikkumisen suunnittelu ovat osa uutta ajattelutapaa liikenteen päästöjen vähentämiseksi, maaseudullakin, Simonen-Jokinen toteaa lopuksi.


Maanantai, Huhtikuu 1, 2019, 18:45 | Ei kommentteja »

Tämä sama teksti on julkaistu myös Keski-Suomen kokoomusnaisten blogissa 1.4.2019

Elämä on nykyisin monesti melkoista sirkusta ja trapetsitaiteilua. Alla olevat turvaverkot on oltava kunnossa, koska joskus taitavinkin ote voi lipsahtaa. Turvaverkot ottavat kiinni ja vaimentavat putoamisen, heijjaavat turvallisessa sylissään ja auttavat kipuamaan taas uudelleen tasaiselle maalle ja elämän areenalle.

 

Elämän turvaverkot muodostuvat meidän kaikkien ympärille erilaisena. Jollain se voi olla yhdet vahvat voimailijan käsivarret, toisilla laaja ystävien tai sukulaisten piiri. Joillain ei ole omasta takaa turvaverkkoja ja viimeistään silloin on yhteiskunnan tehtävä tarjota turvaverkko.

 

Oma turvaverkkoni oli aikoinaan seurakunta. Pienen lapsen äitinä ja ylisuorittajana uuvuin äitiyden alkutaipaleella ja tohtorinopintojen loppuun suorittamisessa. Tuolloin sittemmin korvaamattomana apuna olleet lasteni isovanhemmat olivat vielä työelämässä ja mieheni silloinkin reissuhommissa. Olin itse vasta paluumuuttanut maalle ja oma turvaverkkoni oli vielä ohut. 2000-luvun alussa kuntien ja neuvolan kautta ei ollut saatavissa apua, vaikka sitä uupuneena jaksoin kysyä. Apua oli tarjolla vain lastensuojelun asiakkaille. Onneksi kuitenkin osasivat ohjata seurakunnan puoleen, josta sain hetkeksi aikaa apua muutaman tunnin viikossa. Se oli korvaamatonta ja tilanteessa, jossa omat voimat olivat vähissä. Lisäksi seurakunnan ja MLL:n perhekerhojen kautta oma tuttavapiirini alkoi laajeta ja voimani alkoivat palata.

 

Oman kokemukseni vuoksi olen ajanut lapsiperheiden avun ennakoivaa lisäämistä. Alkuun on vähin päästy, mutta edelleen matalan kynnyksen kotiapua pitäisi olla saatavilla enemmän ja helpommin. Samantyyppinen palvelu kuin ennenvanhaan oli kodinhoitajat, pitäisi palauttaa. Apu aikaisessa vaiheessa annettuna on tärkeää, siinä vaiheessa kun perhe on lastensuojelun asiakas, ollaan jo myöhässä. Kolmannen sektorin rooli tässä työssä on myös iso. Matalan kynnyksen avun saaminen tulisi ottaa myös LAPE-työssä prioriteetiksi. Avun pyytämisen tulee olla helppoa, vaivatonta ja syyllistämätöntä ja se ei saa olla byrokraattista luukulta toiselle hyppäämistä ja apua tulee olla saatavilla jo hyvissä ajoin ennen lastensuojelun asiakkuutta.

 

Lapsiperheiden matalankynnyksen apu on tässä vaan esimerkkinä, samanlainen arvomaailma pitäisi vallita läpi koko elämän kaikkien vaiheiden. Meillä tulee olla resurssit oikea-aikaisen avun antamiseen niille, joilla avuntarve on. Koskaan ei tulisi vastaksen olla, ei kuulu meille tai mene seuraavalle luukulle, vaan apuprosessin tulisi lähteä käyntiin siitä hetkestä kun ihmisen avuntarve tulee ilmi. Haluan olla rakentamasa yhteiskuntaa, joka tarjoaa turvaverkon, jonka pohja ei petä.


Maanantai, Huhtikuu 1, 2019, 18:43 | Ei kommentteja »

Autoilu ja liikenne on noussut yhdeksi eduskuntavaalien pääteemaksi ilmastonmuutoksen torjunnan myötä. Samaan aikaan maaseudulla alkaa näkyä joukkoliikenteen tukien raju leikkaus. Joukkoliikenteen tukiin käytetty summa on ollut pieni verrattuna kustannuksiin, joita valtakunnan muihin joukkoliikenneinvestointeihin käytetään. Maaseudun elinvoiman kannalta se on kuitenkin tärkeä. Tukien lakkauttaminen on johtanut useassa maaseutukunnassa linja-autoliikenteen vuorojen lopettamiseen ja monella paikkakunnalla kesä-aikana koulujen ollessa lomalla ei kulje vuoron vuoroa. Tilanteessa, jossa julkisesti vallalla näyttää olevan halu yksityisautoilun rajoittamiseen, täytyy valtion myös huolehtia, että edellytykset maaseudun joukkoliikenteelle palautetaan ja niitä edelleen kehitetään.

 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisen mielipidepalstalla 29.3.2019


Keskiviikko, Maaliskuu 27, 2019, 17:34 | Ei kommentteja »

 

Nimi

Terhi Simonen-Jokinen

Ikä

42

Koulutus ja ammatti

Eläinlääketieteen tohtori, yrittäjä

Perheesi

Aviomies Marko ja lapset Veera (16), Mikko (14) ja Immo (11).

Kotipaikka

Karstula 

Mitä kuuluu vapaa-aikaasi? Onko harrastuksia?

Hevoset ovat iso osa vapaa-aikaa. Lisäksi lasten harrastukset vievät oman aikansa, vanhin lapsi yleisurheilee. Keskimmäisen lapsen kanssa meillä on yhteinen metsästysharrastus ja pohjanpystykorvamme Bemin kanssa puuhastelu. Ison osan vapaa-ajasta haukkaavat myös kunnalliset ja maakunnalliset luottamustehtävät. Joogaan ja lenkkeilen kun on aikaa. Ja aina kun ehdin, tartun kirjaan. Fantasiakirjallisuus vie takuulla mennessään ja sen avulla pääsee irti arjesta.

Miksi haluat olla ehdokkaana?

Olen kunnallispolitiikassa mukana nyt kolmatta kautta ja koko sen ajan minulle on avautunut mahdollisuuksia edetä vaativampiin tehtäviin. Maakuntahallituksessa viimeistään olen huomannut, miten tärkeää on, että mukana on myös ihmisiä jotka pitävät maaseudun pikkukuntien puolta ja tuovat näkökulmaa ihmisten elämästä täällä päätöksentekoon.

Mitkä ovat tärkeimmät teemat, joihin haluat vaikuttaa?

Keskeiset vaaliteemani ovat elinvoimainen ja yritteliäs maaseutu, työn tekemiseen kannustava sosiaaliturva, arjen turvallisuus, eläinten hyvinvointi ja tutkittuun tietoon pohjautuva päätöksenteko.

Mitkä ovat parhaat keinot, joiden avulla alueen peruspalvelut säilyvät?

Vaikka sote-uudistus kaatuikin aivan viime metreillä, on yhteistyötä silti kehitettävä. Yhteistyö on ainoa keino saada palvelut säilymään pienissä kunnissa. Tämä koskee tietysti kaikkia muitakin palveluita kuin sosiaali- ja terveyspalveluita. Yksityinen sektori sekä kolmassektori tulee pitää kumppanina julkisessa palveluntuotannossa.

Millä tavoin seutumme yrityselämää voidaan vauhdittaa?

Kuntien on tehtävä itsensä houkutteleviksi uusille yrityksille tarjoamalla mahdollisuuksia niin tilojen kuin palveluidenkin kautta. Samalla on pidettävä huolta jo olemassa olevista yrityksistä. Turhaa byrokratiaa on vältettävä. Ihmisten, tavaran ja tiedon liikkumiseen tarvittava infra pitää olla kunnossa. Ja tähän pätee myös sama kuin edellä, yksityinen sektori tulee pitää julkisen palveluntuotannon kumppanina.

Millaisia terveisiä haluat lähettää nuorelle, joka miettii, onko seudullamme mahdollisuuksia hyvään elämään?

Itsekin ajattelin nuorena, että kotoa on päästävä mahdollisimman äkkiä ja kauas. Opiskelujen jälkeen, tai oikeastaan jo niiden aikana, huomasin kuitenkin, että kotiseudulla on paljon annettavaa. Täällä on hienot mahdollisuudet yritystoiminnalle ja totta kai perheen on hyvä kasvaa täällä. Haluan antaa lapsilleni samanlaisen turvallisen lapsuuden, jonka itse sain Karstulassa kokea. Sukulaisten antama turvaverkko omassa arjessa on korvaamaton. Ruuhkassa jonottamisen sijaan voi aikansa käyttää järkevämminkin.

Kerro jokin asia, mitä monet eivät tiedä?

Laulan autossa ja hevoslenkillä kun kukaan ei kuule.

 


Lauantai, Maaliskuu 2, 2019, 08:05 | Ei kommentteja »

Tämä kirjoitus on julkaistu myös mielipidekirjoituksena Viitasaaren seudussa 27.2.2019

Peruskoulunsa päättävät nuoret pohtivat jatko-opintojaan, yhteishaku on alkanut. Kaikki toivottavasti pääsevät toivomiinsa opintoihin. Varallisuus ei saisi vaikuttaa valintaan. Tosiasia kuitenkin on, että peruskoulunsa päättävät nuoret ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Opinto- ja asumistukea 16-vuotias ei vielä saa, nykyisin opintotukioikeus alkaa vasta 17-vuotiaana ja oikeus asumistukeen on sidoksissa opintotukioikeuteen. Keskusteluissa on ollut oppivelvollisuuden pidentäminen koskemaan myös toisen asteen opintoja.
Useimmat maaseutukuntien nuoret joutuvat muuttamaan pois kotoa, jos tähtäimessä ovat ammattiopinnot tai kauempana oleva lukio. Ammattikouluissa asuntolapaikkoja monesti on, mutta lukioissa tätä mahdollisuutta ei ole. Juuri peruskoulunsa päättäneen nuoren opiskelukustannukset jäävät vanhempien harteille ja monelle tilanne on kestämätön. Lapsilisällä ei kateta opintojen ja vieraalla paikkakunnalla asumisen kustannuksia. Opiskelumahdollisuuksien tasa-arvoa lisäisi se, että oikeus opintotukeen, ja siten myös asumistukeen, olisi jo toisen asteen opinnot aloittavilla opiskelijoilla. Silloin yhä useampi voisi vapaasti valita haluamansa urapolun ilman pelkoa suurista taloudellisista ongelmista niin nuorille kuin heidän vanhemmilleenkin.


Created with Woo®
Copyright (c)2017, All Rights Reserved.